Eihän mulla mitään puolentoista tunnin vapaahetkeä ollutkaan, eipä tietenkään. Sen lisäksi, että duunasin pari työjuttua mun olis pitänyt: hankkia kuusi, koristella se, laatia joulu-menu, suunnitella joulunvieton aikataulut ja tehdä ne tiettäviksi arvon vieraille ja tämän kaiken jälkeen hymyillä ystävällisesti & puhua lempeällä, kiireettömällä äänellä kanssaihmisille. (Huomautan, että en ole ihan itse haalinut tätä jouluemännöimisvastuuta itselleni, vaan se on langennut luonnonlain omaisesti niskaani, kuten niin usein ennenkin.)

Eipä tuo onnistu(nut) sanon minä!

Mä en vittu kerta kaikkiaan jaksa. Muut ei jaksa tämänkään vertaa, tiedän sen erinomaisen hyvin, joten alkaa kohta olla ihan yks vitun (taas se sana) hailee, vietetäänkö joulua vai ei.

Mä henkilökohtaisesti keksisin itselleni erittäin paljon tekemistä jouluaatoksikin tai vaihtoehtoisesti voisin viettää sen puolitoista tuntia (tai mikä ettei enemmänkin) IHAN OIKEESTI VAPAATA JA KIIREETÖNTÄ AIKAA.

Mihinkäs tälläsen joululahjatoiveen voisi esittää?

--

Onhan se hienoa olla tarpeellinen ihminen, mutta... mä en ehkä ihan yllä kaikkien niiden toiveiden ja vaatimusten tasolle, joilla mua piiritetään päivin, öin.