Auvoisasti alkaneen illan päätteeksi harhailin ensin yhteen, sitten toiseen aivan onnettomaan paikkaan. Istuin syömään samaa annosta, josta reilut kymmenen vuotta sitten vannoin: "ei enää ikinä". Nyt se yllättäen maistui jopa hyvältä! Mitä tämä kertoo..? (Ensinnäkin aika ihmeellistä, että jossain on yli kymmenen vuotta samat annokset...)

Naapuripöydästä käsin psykoottista (todellisuudessa vain syvästi alkoholin kyllästämää) kyyläystä silmäpeliä... kurkotus... ja lopulta haparoiva kosketus.

Ah, "ihanaa"!

Ihanaa on oikeasti se, että tässä kaupungissa on tarjolla erinomaista jazz-meininkiä ihan ilmatteeksi vielä huomenna! Menkää, menkää! (Showtime at 21:00) Pssst... siellä on huomenna HYVÄ BÄNDI, vaik ne ei tuolla sivuilla sitä kerrokaan.

(Itse olen tosin toisaalla huomenissa.)