Tajusin just, että jos hankkii ns. 'lopullisen kämpän', s.o. asunnon, joka on täydellisen sopiva, niin sinne ei sit voi koskaan 'hankkia' miestä asumaan.

Nimittäin: jos tulis ero, se kämppä menis pilalle. Siellä asuminen olis sen jälkeen yhtä surua ja tuskaa. Kaikki muistuttais menneestä...

Heh.

Tämä on pessimistin tapa varautua onnelliseen tulevaisuuteen. :)

Sama päteen siihen, että jos löytää ns. 'lopullisen työpaikan', s.o. työpaikan, johon on ainakin omasta puolestaan valmis sitoutumaan, niin siellä ei saa sit koskaan sekaantua mihinkään työpaikkaromanssiin! (Ainakaan vakavaan.)

Heh.

Mutta, mä nyt oon niin kiireinen (ja vielä tärkeämpi syy: en rakastu kuin... harvoin), että hyvin epätodennäköisesti sekaannun vakavammalla tavalla miehiin. Paljon todennäköisemmin saan ihan rauhassa elellä yksin 'lopullisessa kämpässäni' ja käydä 'lopullisessa työpaikassani'.