Mun vanha tuttu uniongelma on startannut heti Suomeen paluun myötä. Berliinissä nukuin loistavasti (äärettömän epämukaviin asuinolosuhteisiin suhteutettuna), koska mulla oli niin mielekäs olo, eikä sekuntiakaan tylsää.

Joka ilta fiilis oli sellainen, että päivä on tullut elettyä ja voi hyvillä mielin nukahtaa.

Täällä taas täytyy vetkutella kaikenmaailman näennäispuuhastelun kera pikkutunneille saakka, eikä sittenkään tunnu siltä, että olisi tullut tehtyä mitään järjellistä. Johtuen luonnollisesti siitä, että ei todellakaan ole tullut tehtyä! Eihän täällä voi tehdä... muuta kuin töitä. Ja ryypätä ja hengata netissä tietenkin.

Ryyppäämisenkin meinasin tosin lopettaa, säästääkseni rahaa (mihinkäs muuhun kuin Berliinin matkaan). Mutta, ehei... ei onnistu! Tänään viimeistään on pakko täydentää siiderivarastoja.

Kunnon suomalainen hukuttaa elämänsä viina (tai siideri) pulloon ja juo itsensä uneen. :(

Huolestuneille kanssaihmisille tiedoksi: Mä ehkä snadisti liiottelen tätä mun ryyppäämis-harrastusta. Mutta idea on kuitenkin tämä: Litkin siideriä, koska ON NIIN HITON TYLSÄÄ!

Mielekkäin tapa vanheta täällä olis tehdä se intensiivisen sosiaalisen elämän pyörteissä. Mutta, mä en harmikseni ole vielä tähänkään ikään mennessä keksinyt, että millä konstilla tästä harvaa männikköä kasvavasta kuivasta kangasmetsästä olis mahdollista löytää intensiivistä ja kiehtovaa sosiaalista elämää, riittävinä annoksina?