... jossa olis kiva poiketa yksinään lauantaisella shoppailukierroksella.

Niin; on se aika kumma – kuppiloitahan keskustassa riittää, mutta mikään ei tänään tuntunut oikeanlaiselta:

- Mbar: Eieiei! Ei kesken shoppailukierroksen, vaan joskus paremmalla ajalla.
- Java: Liian sovinnainen – sitäpaitsi aikamoinen näyteikkuna ja lauantai-iltapäivänä turhan täynnä.
- Vanha: Muuten jees, mutta leffafestareiden takia tod.näk rauhaton paikka.
- Erottaja: Sama juttu kuin Mbarin kanssa.
- Tori: Sehän passais! Sattui vain olemaan joka ainoa pöytä varattu siinä vaiheessa, kun sinne asti raahauduin -> eli takas kohti keskustaa...
- Kappeli: Totaalisen masentava ja kolkko paikka talvella. Kesällä taas aivan kammottava juottola eli EI KÄY!
- Engel: Täynnä tietysti.
- Strindberg: Perus-porvareita ja ulkomaalaisia – ei ehkä kaikkein houkuttelevinta 'seuraa'.
- Stockan kaffila (6 krs.): Neutraali, periaatteessa ihan jees paikka kipata kupillinen kahvia nassuun, muttei henkisesti erityisen virvoittava ympäristö.
- Café Aalto: Miellyttävä, muttei kovinkaan rento paikka. Ehkä parempi mesta silloin, kun on juttuseuraa.

Lopulta, saatuani kaikki ostokset hoidettua, valitsin summan mutikassa lähimmän kahvia ja virvoitusjuomia tarjoavan osoitteen, joka sattui olemaan niinkin viehättävä paikka, kuin Cafe Camppi. Hahhah! :D Noh, sainpahan ainakin lauantai-kahvia eli kahvia kerman ja sokerin kera, jollaista en koskaan nauti arkisin.

Mutta, mäpä tiedän millanen pitäis olla Yksinäisten kahvila. Sen pitäis olla aika pieni paikka, jossa olis kotoisat kirppiskalusteet & astiat, paljon pieniä pöytiä, jotka ei olis alunperinkään mitoitettu äänekkäille kaveriporukoille. Yksinäisten kahvilassa olis tietysti myös ystävällinen ja rento henkilökunta sekä paljon lehtiä luettavana. Sellasessa paikassa kävisin ihan varmasti, useamminkin kuin lauantaisin; harmi vaan, että lähimmät tuon suuntaiset mestat ovat ehkä... ulkomailla.

Muuten; käykö suomalaiset ylipäänsä yksinään kaffilassa kovinkaan ahkerasti? Jotkut eläkeläispapparaiset ehkä, mutta entäpä muut? Musta vähän tuntuu, että kahvilassa käyminen on suomalaisille edelleen erityinen teko, eikä luonnollinen osa jokapäiväistä arkea. Mun mielestä hyvä kahvila olis abt yhtä kotoisa paikka, kuin oma olohuone; sinne vois lampsia milloin huvittaa ja sellaisessa mielentilassa ja asussa, kuin kulloinkin sattuu olemaan.