Mua itkettää aina, kun olen kuumeessa, niin nytkin.

Kuuntelen biisiä: "Don't be lonely tonight...", mutta tuntuu kyllä aivan päinvastaiselta – olen yksinäisistä yksinäisin, enkä voi tehdä sille mitään!

Eikä tekemisen mahdottomuus edes johdu tästä flunssasta (kunpa johtuisikin!). Muuten vaan olen niin jumissa tähän, ettei ole ketään ihanaa (paitsi muistoissa; mikäs sen tuskallisempaa), eikä tapahdu mitään sellaista jännitävää eikä ole yhtään kivaa. :´(

Mätänen. Yyh...